Kuntokuuri

Parin kurjan talven jälkeen kunnon lumitalvi vain jatkuu jatkumistaan. Lunta tulee lisää, lisää... lisää! Pakkanen pysyttelee puolestaan siedettävissä lukemissa, mikä luo ihanteelliset ratsastusolosuhteet. Lumesta on se etu, että kenttä pysyy hyvässä, ratsastettavassa kunnossa - ja mikä onkaan ihanampaa kuin kulkea metsäpolulla ja kiertää ympäri lumista peltoa aurinkoisina päivinä.

Maastolenkeillä saamme ihastella luonnon ihmeitä ts. valkohäntäpeuroja, jotka notkuvat ruokailemassa pellon reunamilla. Säpsy ei juurikaan peuroja pelkää - eivätkä ne Säpsyä... Niille saa oikein huudella ja vihellellä, että häipyvät tieltämme.

Onnettomuuteni takia talven ratsastuskausi katkesi helmikuussa, enkä pariin viikkoon pystynyt hevosen selkään kipuamaan. Onnettomuus tuli sikäli huonoon aikaan, että olin juuri päässyt hyvään vauhtiin oman ratsastusasentoni korjaamisessa centered riding -tunnilla saatujen oppien mukaan. Olin todella motivoitunut korjaamaan virheitäni, ja kiinnitin huomiota toispuoleisuuteeni ja ylävartaloni asentoon aina ratsastaessani. Tein saamiani hengitys-rullausharjoituksia aina alkukäynneissä hakien niiden avulla oikeaa istuntaa.

Ratsastustauko sai minut kuitenkin hukkaamaan tuntumani oikeaan istuntaan, ja vasemman jalan vammasta johtuva varovaisuus sen käyttämisessä ja hermotuksen puuttuminen/heikkous osasta jalkaa ei suinkaan istuntaa paranna. Onneksi nyt sunnuntaina on tiedossa taas centered ridingia!

Olen myös aloittanut Säpsyn kunnonkohotuksen, sen maha on kertakaikkiaan päässyt paisumaan määrättömiin mittakaavoihin, nyt on alettava tehdä muutakin kuin rentoja metsälenkkejä. Pullea poniseni on myös ponneton poni, kun sen kanssa pitäisi kentällä työskennellä. Olimme jo Nooran tunnilla ja olen aloittanut laukkatreenailun - ehkä ehdimme pellollekin vielä laukkaamaan ennen lumien sulamista. Tunneilla käymistä on myös tarkoitus jatkaa, ja koska ratsastus on lähes ainoa ja ainakin hauskin liikuntamuoto, jota jalkani kanssa voin tällä hetkellä harrastaa, ratsastuskertojen määrän, keston ja rasittavuuden lisäys tekee varmasti hyvää sekä Säpsylle että minulle.

Voi mikä maha! Kuva: Asta H.