Talvi saa/saisi tulla!

Säpsyllä on ollut suhteellisen kevyt syksy, johtuen reissuistani Hollannissa. (Kiinnostavaa kyllä, bloggerkin tuntuu muistavan entisen olinpaikkani Amsterdamin, koska itsepintaisesti pitää kielivalinnan hollantina, vaikka käyn asetuksia muuttamassakin!)

Pitkän loman jälkeen en halua ponia heti kovasti rasittaa, vaan ratsastelurytmiin palataan aina vähitellen. Loma tuntui tehneen Säpsylle hyvää: se on mieleltään tyyni ja hyväntuulinen ja lihaksistoltaan yllättävänkin kunnossa, ottaen huomioon tämän syksyn mutakauden. Muutaman kerran ollaan toki tunnillekin ehditty taitoja hiomaan, erityisen tyytyväinen olen tänä syksynä ollut Säpsyn eteenpäinpyrkimykseen ja avo- ja sulkutaivutuksiin. Laukka on ollut hieman vähemmällä harjoituksella eikä rullaa ja lyhene niin hyvin kuin joskus aiemmin, mutta paranee selkeästi aina, kun ponia saa kyljistä jumpattua notkeammaksi. Korjattavaa olisi itselläni eniten pohjeavun saamisessa nopeammaksi, jotta poni alkaisi kunnolla reagoida pohkeeseen sekä yleisesti ottaen ratsastusasennossa: olen kauhulla katsellut ylävartaloni kumartuvaa ryhtiä - sitä se liiallinen tietokoneen ääressä istuminen teettää.

Eilen Säpsy sai talvikengät ja nyt saisi sitten talvi ja lumi saapua kunnolla ja pysyvästi Pirkanmaalle - jotta kentällä voisi taas tehdä muutakin kuin kävellä, kävellä ja kävellä.